Haemme hottiksia lähialueiltasi...

On joulun jälkeinen välipäiväsunnuntai. Olen saapunut eilen takaisin kotiin joululomilta. Kaverit on vielä lomanvietossa kuka missäkin. Avaan viinipullon ja kaivan joululahjakonvehtirasian esille. Olispas kiva jos olis nyt joku pikku lomaromanssi tässä. Tai edes vähän päiväkahviseuraa, if you know what I mean. Korvapuustia ja glögiä ja sen sellaista.

Nyt kun olis se Tinder niin olispa helppoa! Mutta ei ole Tinderiä, näissä luolanaisten Lumia-kasisatasissa nimittäin. Vielä kerran kokeilen, josko viime yrittämän jälkeen olisi ilmestynyt joku Tinder for Cavemen Phones -sovellus. No ei ole. Sen sijaan yksi toinen applikaatio siellä edelleen kummittelee: Hot or Not. Se, jonka lihatiskivalikoiman kananpoikaset on jo etukäteen laadun mukaan nelosesta kymppiin hinnoiteltu. Näin olen kuullut. Viinilasillisen (ja toisenkin) rohkaisemana päätän kuitenkin kokeilla.

Kirjaudun sisään feissaritunnareillani ja jo parin minuutin jälkeen alkaa kaduttaa: ensimmäiseksi mätsikseni saan entisen lukiotoverini Samin, joka on saanut ilmoituksen liittymisestäni Facebook-ystävyytemme perusteella. Saman ilmoituksen on saanut kaikki muutkin 27 sovellusta käyttävää FB-toveriani. Joukossa myös esimieheni, minua viisi vuotta vanhempi kaupungin kuumin sinkkukissa. Shit, nyt sekin näkee että liityin. Toisaalta mäkin näen että se on siellä. Meillähän on nyt yhteinen pikkusalaisuus. Tällä kissalla on naamatauluäänestysten perusteella muutaman prosenttiyksikön parempi markkina-arvo kuin mulla. Pitäisköhän vaihtaa profiilikuva?

Loput liittyneistä tovereistani ovatkin lähinnä miespuoleisia. Pystyn karkeasti jaottelemaan heidät kahteen joukkoon: ne epätoivoiset juntit, jotka eivät muualta naista saa, ja sitten ne epätoivoiset playerit, joiden elämäntarkoitus on saada naista koko ajan ja joka paikasta. Kunpaanhan jengiin mä kuulun…?

Sitten vaan klikkaillaan rukseja ja sydämiä. Enimmäkseen rukseja. Sain jo palkintomerkinkin: yksi viikon valikoivimmista käyttäjistä. Siinä se timantti nyt komeilee mun profiilini alla. Hetken klikkailtuani alan jo pohtia, että antaako se sovellus mulle aina ne samat kuvat uudestaan, jos en ekalla kerralla niistä tykännyt. Vähän niinkun muoti-ilmiöt; UGGit, peplumit, napapaidat ja pörröneuleet: kun niitä tarpeeks usein näkee niin silmä alkaa tottua ja jopa tykätä. Loppujen lopuksi ei ne kuitenkaan taida olla samoja kuvia. Miehillä on vaan uskomattoman yhtäläinen käsitys siitä, mikä naisia sytyttää. Palataan niihin myöhemmin.

Sovellus ei muutenkaan ihan täysin vastaa odottamaani. Ensimmäinen karvas pettymys on, että filtteröintiä ei pystykään tekemään sijainnin mukaan. Kornia jopa näin Suomen mittakaavassa, että kun kuvia ladatessaan sovellus ilmoittaa minulle etsivänsä hottiksia lähialueeltani, ruudulle pamahtaa ensimmäisenä Aslak Enontekiöstä. Että se siitä päiväkahviseurasta sitten. Kohta innostun, kun yhteyksiä alkaa sadella enemmänkin. Ehkä joku vaikka vähän lähempääkin? Ja kyllä vaan, kolme seuraavaa mätsiä ovat kaikki muutaman kilometrin säteellä. Mutta ei kuitenkaan ihan sellasia mätsejä kuin toivoin. Paniikki iskee kun ensimmäinen pyöreähkö nörtti ilmestyy näytölleni ilmoituksen kera: ”Onneksi olkoon! Olette saaneet yhteyden!” Olenko mä vahingossa painanut tolle sydäntä?! Äkkiä poistan yhteyden, mutta vahinko on jo ehtinyt tapahtua: ”Moi, miten menee? ;) Mitäs se pukki toi?” kilahtaa viestiboksiin. Jätän vastaamatta, mutta tämän jälkeen kammotus toisensa perään ilmestyy yhteyksiini. Noin montaa kertaa mäkään en ole voinut painaa huti. Paska sovellus!

Tästä hätääntyneenä aion jo poistaa tilini, mutta en vielä haluaisi jättää leikkiä kesken. Ehkä mulla on vaan asetukset viturallaan tai sitten lähialueen ihmisillä on joku erikoisoikeus ottaa yhteyttä myös anti-mätseihin? Kärsivällisesti poistan nämä juntit ja nörtit yksi kerrallaan ja toivon, ettei kovin moni aloita keskustelua. Onkohan munkin kaikki mätsit oikeasti vaan antimätsejä…?

Nyt reilun viikon verran sovellusta testailtuani olen jo lähes kypsä poistamaan profiilini. About 50 mätsistä on poikinut yhteensä huimat 6 keskustelua: yksi ennestään tuttu, kaksi keskustelua loppui ennen kuin alkoikaan, neljäs sai mut epäkypsillä jutuillaan kierimään naurusta sohvalla ja nostamaan ikäfiltteriä pykälällä ylös päin ja viides kertoi odottavansa mua vaatehuoneessani vartin kuluttua. Harmi kun mulla ei ole vaatehuonetta... Kuudennen keskustelun aloitin itse, koska mua kiinnosti tuntematon söpö poika, jonka kanssa meillä oli hurjan paljon yhteisiä kavereita siihen nähden että hän oli mulle tuntematon. Turhankin asialliset, päivän tai kahden viiveellä tulevat vastaukset saivat mut kuitenkin nopeasti menettämään mielenkiintoni ja utelemaan tiedot kaverilta. The end.

Mielenkiintoista olis tietää, millaista matskua tuo sovellus tarjoaa niille kasiplussan enkelikiharoille ja törröhuulille. Yritin vähän vertailuluontoisesti vaihdella aluksi pelkkiä kasvokuvia sisältäneen profiilini sekaan myös Espanjan lomalta napsaistuja pikkutoppi-lomarusketuskuvia, mutta sellaisia (onnistuneita sellaisia) löytyy mun arkistoista syystä tai toisesta valitettavan vähän... Yhden täydessä tällingissä mallorcalaisessa baarissa ikuistetun kuvan lisäsin, ja noin puoli minuuttia sille naureskeltuani poistin saman tien. Siihen jäi mun hyvä yritykseni saada kiimaisia perverssejä kimppuuni.

Tää neiti jatkaa kunnon perinteisillä baaripokilla. Lavatanssikurssia harkitsin myös.

xx Suvi