Mihin poikaystävää tarvitaan?

Näin itsenäisenä 2010-luvun naisena voin kehua pärjääväni aika hyvin ilman miehiä. Ja mitä tulee tietokoneisiin ja edesmenneeseen autooni, niitä varten mulla on iskä olemassa. Polkupyörästä pitää huolen kivat pyöräkorjaamon miehet edulliseen hintaan. Mietin usein, että mihin mä muka poikaystävää edes tarvitsisin. Toisinaan tulee kuitenkin hetkiä, jolloin ajattelen että no tähän nyt tarvitsisin ja mielellään heti. Kävin sitten pohtimaan näitä hetkiä, ja äkkiseltään sain kasattua seitsemän kohdan listan:

1. Vaihtamaan lamppu. Ei sillä, etten itse osaisi; osaanhan mä purkaa, puhdistaa ja kasata lavuaariputkistonkin, ja varmasti paremmin kuin keskiverto poikaystävä. Lampun vaihdossa on vaan se juttu, että ne on katon rajassa, enkä mä yletä vaihtaa niitä. Edes tuolin kanssa.

2. Katsomaan mun kanssa Kylmäverisiä tappajia. Tai edes olemaan kotona kun mä katson. Se sydämentykytys ja melkein-pysähtyminen juuri ennen kuin murhaaja hyökkää selän takaa on kiihottavan jännää, mutta yksinään vähän liiankin jännää. Mulla on Netflixissä jo maratonin verran sarjoja ja elokuvia odottelemassa omaa prinssi Uljastani, joka pelastaa mut sarjamurhaajilta kainaloonsa.

3. Hovikuljettajaksi. Taksi kun on täällä Suomessa niin kovin kallista. Tyttöjenillan päätteeksi se tulis mut limusiinillaan hakemaan ja tööttäis merkiksi että täällä mä jo rakas sua odottelen. Noh, ehkä joku pienempikin auto kävis, mielellään kuitenkin joku sporttisen näköinen ja tumma ja kiiltävä. Sellainen että kyytiin viitsis siinä baarin ulko-ovien edustalla puoli neljän aikaan kaikkien romurallien kuninkaiden ja kuningattarien edessä hypätä. Jos olis oikeen kovasti illan aikana viini maistunut, niin varmaan mä saattaisin muunkin väriseen autoon istuutua.

4. Jos se auto kuitenkin puuttuu, niin voisin vaihtoehtoisesti ajatella myös keskustassa asuvaa poikaystävää. Sillon pitäisi tosin unohtaa ne tarjousvessapaperin ja -vishyn ostoreissut laitakaupungin Prismasta, mutta onneksi niitä voi joskus bongata myös keskustan Tokmannilta. Sen lisäksi että baarista olisi lyhyt matka kömpiä kainaloon, keskustassa asuvassa poikaystävässä olisi sekin hyvä puoli, että voitais käydä yhdessä romanttisella viini-illallisella ja jakaa huoletta viinipullo. Toisaalta, mulle jäisi kyllä enemmän jos sen toisen pitäisi vielä ajaa kotiin…

5. Joulun pyhiksi. Ei tarvitsis sitten siinä sukulaispariskuntien keskellä mietiskellä että mitähän tänä vuonna heittäisi, kun mummo kysyy että milloinkas sinä Suvi tuot poikaystävän näytille. Niin ja olishan se kiva saada joululahjapaketista joskus jotain muutakin kuin konvehtirasia ja lapaset.

6. Puhelimen pikavalinnaksi. JES tää mun kanapasta kerrankin onnistui! Ja jeee, tein uuden ennätyksen Candy Crush Sagassa!! Oon niin innoissani, nyt on pakko soittaa ja kertoa...hmmm, noh, varmaan äidille. Paitsi että se ei tiedä mikä on Candy Crush Saga. Ehkä en soitakaan.

7. Sairaanhoitajaksi. Nenä vuotaa ja kuume nousee, nenäliinat on loppu ja jääkaappi tyhjä. Jo sängystä nouseminen hakemaan särkylääkettä tuntuu ylivoimaiselta, saati että pitäisi kävellä kadun toiselle puolelle Siwaan ostamaan keltaista Jaffaa ja nuudeleita. Prinssi Uljas saapuisi ovelle valkoisella ratsullaan, aka tummalla urheiluautollaan ja toisi nenäliinojen lisäksi tulista thaikkuruokaa ja suklaata. Kuumeessa poikaystävä tunnetaan.

Puoli vuotta pimeänä ollut eteisen lamppu odottelee edelleen vaihtajaansa, ja Kylmäveriset tappajat tuli toissa yönä mun uniin, kun erehdyksissäni sorruin katsomaan yhden jakson ihan yksinäni keskellä yötä. Onneksi tänä vuonna sentään villasukkien ja suklaarasioiden seasta paljastui myös Sodastream, jotta ne vishynhakureissut Prismasta on historiaa!

Joten kaikki Prinssi Uljaat tummine urheiluautoinenne, jättäkääpä viestiä!

xx Suvi